perjantai 4. syyskuuta 2009

Tj 8

Itse en ole ollut armeijassa, jos olisin syntynyt Israelissa, jonne aion matkustaa ystäväni Jaanan kanssa, olisin varmaan joutunut armeijassa olon kokemaan. En siis ihan voi ymmärtää sitä iloa, kun kammasta piikit vähenevät tai kun vihdoin koittaa se päivä, kun voi huudella nollaa, ja uusi elämä alkaa. Tänään kun tein matkavalmisteluja, ja matkakuume alkoi nousemaan, ajattelin että voin vähän aavistaa miltä tuntuu kun laskee tj-päiviä uudenlaisen elämän alkuun. Tänään vasta alkoi tuntumaan, minä elän seuraavat kuukaudet erilaista elämää, uudenlaista arkea, minä oikeasti olen lähdössä pois Suomesta ja palaamassa vasta kun lumi on jo maassa.

Matkustan siis ystäväni Jaanan kanssa 8 päivän päästä kolmeksi kuukaudeksi pois Suomesta, ensin muutamaksi päiväksi Prahaan ja sieltä Jerusalemiin tekemään harjoittelua. Prahassa tarkoituksena on vain lomailla ja tutustua historialliseen, ja kuulemma todella kauniiseen, kaupunkiin. Jerusalemissa kaupunkiin tutustumisen ja auringonoton lisäksi, tarkoituksena olisi olla lähetystyöntekijän harjoittelijoina Jerusalemissa olevassa seurakunnassa.

Tähän blogiin kirjoittelemme yhdessä tai yksittäin matkastamme maailmalla, miltä maistuu ruoho aidan toisella puolella. Miten arkemme sujuu ja mitä mielessämme liikkuu? Mitä kohtaamme kolmen kuukauden aikana meille uudessa maassa?
Israelista löytyy varmasti muitakin kulttuurieroja kuin naisten armeijassa käynti. :)

Jenny

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti