Luvattu maa

SAAPUMINEN

Viime keskiviikkoaamuna klo.04.30 saavuimme Ben Gurionin lentokentälle Tel Aviviin. Kohtasimme heti kulttuurieroja yrittäessämme päästä Nesher-taksilla (sherut) Jerusalemiin. Taksin saaminen oli työlästä ja kovaäänistä touhua, jossa täytyi pitää puolensa. Taksimatka itsessään oli pitkä ja erittäin vauhdikas  meille Suomi-neidoille. :) Koska jäimme taksista pois vasta viimeisten joukossa, saimme heti alkuun parituntisen kunnon sightseen-kierroksen Israelissa. Maisema matkallamme oli karua, mutta todella vaikuttavaa. Matkalla havahduimme tämän maan levottomuuden todellisuuteen: Se ei ollut meille enää vain uutisotsikoita. Uskomattoman kaunis auringonnousu valaisi karun todellisuuden suurine muureineen ja piikkilanka-aitoineen, jotka erottivat kaksi maailmaa toisistaan. Laitoimme mös merkille, että kaikissa ikkunoissa oli kalterit. Tuskin koskaan näkee mitään niin suuresti itseen vaikuttavaa. Eron kahden maailman välillä osoittivat myös puhelinoperaattorien tervehdystekstit, jotka saapuivat matkaystävämme puhelimeen: Ensin hänet toivotettiin tervetulleeksi Palestiinaan ja hetken kuluttua Israeliin. Taksimatkan viimein päätyttyä saavuimme majapaikkaamme Jerusalemin Shalhevetjah-keskukseen ja kaksi harvinaisen väsynyttä tyttöä pääsi nukkumaan.   

  

                 

YMPÄRISTÖÖN TUTUSTUMINEN

  

Näinä päivinä Jerusalemissa

 olemme  tutustuneet kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin yhdessä ja useiden muiden täällä matkalla olevien kanssa. Tutuimmaksi on tullut Jerusalemin Vanha kaupunki, jossa toki yhä tutkittavaa riittää. Vanhaan kaupunkiin on asuinpaikastamme vajaan kymmene minuutin kävelymatka. :) Kerran pääsimme tutustumaan Vanhaan kaupunkiin myös iltapimeän aikaan. Näky oli mieleenpainuvan kaunis valoineen ja vanhoine rakennuksineen. Tuon illan päätteeksi jäimme kuuntelemaan Vanhassa kaupungissa olevaa paikallista konserttia. Paikallinen musiikki on rytmikästä ja innostavaa!

Olemme kierrelleet paikallisilla kaduilla, kuten Jaffa ja Ben Yehuda, kierrelleet kaupoissa ja tutustuneet paikalliseen jäätelöön. :P Eilen kävimme hollantilaisen ystävättäremme kanssa kävelyllä paikallisessa suuressa puistossa. Erityisesti Jennyn vihreyden kaipaus täyttyi vehreässä puistossa. :D Jaana taas oli heti kärppänä suunnittelemassa tulevia rullaluistelureissujaan kyseiseen puistoon, sillä luistimethan vaativat päästä matkaan mukaan Suomen kamaralta. Lepo on myös maittanut kummallekin, toiselle nukkumalla, toiselle tietokoneen äärellä yhteyksiä Suomeen ylläpitäen. ;) (Päättele itse, kumpi painaa silmät kiinni keskimäärin kymmeneltä, kumpi yhden korvilla! :D ) Olemme maistaneet Israelin kansallisherkkua Falafeliä, kikherneestä valmistettuja pyörylöitä pitaleivän sisällä. NAM! ;P Muutenkin ruoka Israelissa on ollut vihreää ja hyvää! Jaanan leivän päällä ei enää ole voita vaan humus-tahnaa, joka myös valmistetaan kikherneistä. 

TOSIASIOITA UNOHTAMATTA :)

Koska olemme täällä koulumme 

monikulttuurisuus-jakson työharjoittelussa, päiviimme on kuulunut oleellisena osana myös muutamien paikallisten kristittyjen työhön tutustuminen. Olemme liikkuneet harjoitteluohjaajamme kanssa ja seurailleet hänen erityyppisiä työkuvioitaan. Pääsimme seuraamaan paikallisen lasten Kings kids-tanssiryhmän dvd-kuvauksia.

Perjantaina tutustuimme hyvin karuun puoleen Israelia, kun pääsimme tutustumaan Tel Avivin syrjäkadulla toimivaan The Door of Hope-paikkaan. Todellisuus ei jäänyt arvailujen varaan, kun saavuimme kadulle. Poistuttuamme taksista, näimme kyseisellä alueella valtavia roskakasoja ympäri katuja, likaa, nenään kantautui epämiellyttävä haju ja näimme hirvittävän ison veivinsä heittäneen katurotan. Näillä seuduilla Tel Avivissa kadulla eläviä riittää: Arki on niin kovaa taistelua, ettemme me sitä varmastikaan voi ymmärtää. Kaupungissa on arviolta 200 toimivaa prostituutioluolaa ja huumeiden käyttö on yleistä.  The Door of hope tarjoaa lepopaikkaa kadulla eläville naisille. Se tarjoaa ruokaa, sängyn, puhtaita vaatteita ja suihkumahdollisuuden sitä tarvitseville. Voisi kuvitella, että tuollaista arkea elävien katunaisten kohtaaminen olisi ylivoimaista tai jotenkin tainnuttavaa, mutta koimmekin Jumalan läsnäolon tuomaa rauhaa sisällämme.

Eilen tutustuimme seurakunnan englannin kieliseen iltaan. Nautimme suuresti musiikista ja ylistämisestä. Laulut hepreaksi laulettuina kuulostivat kauniilta ja sanat olivat paikoitellen yllättävän helppoja lausua. Tunnelma oli rento ja välitön. :) Tänään vietämme vapaapäivää, huomenna jatkamme työhön tutustumista seuraamalla Kings kids-tanssiryhmän touhuja.

LOPPUKANEETIT

Olemme viettäneet aikaa

monien samassa majapaikassa asuvien suomalaisten, sekä ympäri maailmaa tulleiden matkaajien kanssa. On ollut mielenkiintoista tutustua eri kulttuureista tuleviin ihmisiin. Nämä ihmiset ovat myös helpottaneet asettumistamme tähän maahan ja sen kulttuuriin. Itse olemme ensimmäistä kertaa tässä maassa, mutta suurin osa tapaamistamme 

matkaajista ovat käyneet tai jopa asuneet Israelissa useaan otteeseen. 

Olemme olleet väsyneitä monestakin syystä johtuen. On paljon uutta ja loputtomasti opittavaa. Yritämme ottaa rauhallisesti, askeleen kerrallaan. :-)  Odotamme mielenkiinnolla, mitä Jumala on varannut tälle retkellemme. ;) 

                                                             

- Rakkain terveisin Jaana ja Jenny -